OHOH KULLAISTA KOTIA

Lämmin paita liinainenki
oman äidin ompelema;
vilu on vaippa villaineki
vaimon vierahan tekemä.

Lämmin on emosen sauna
ilman löylyn lyömättäki;
kylmäpä kyläinen sauna
vaikka löyly lyötäköhön.

Koria kotoinen leipä,
jos on täynnä tähkäpäitä;
vihavainen vieras leipä,
vaikka voilla voituohon.

Villainen emonsa vitsa,
ruokonen isosen ruoska,
joskon viikon virpokohon,
rupeaman ruoskikohon;

vitsa vierahan verinen
kyläläinen kynnäppäinen,
josko kerran iskeköhön,
tahi puolen koskekohon.

Ohoh kullaista kotia, armasta ison eloa!
Jos oli leipeä vähempi,
niin oli unta viljemmältä;
ei toruttu torkunnasta,
makoomasta ei manattu.
-Kanteletar-