KOTILIESI

Kultinen kotiliesi, sinulle laulelen,
taivaisen tulen suojus, pyhäkkö rakkauden.

Kun vaeltaja kaukaa sen loimun havaitsee,
iloiten, lauletellen hän tietään astelee,

Kun työstään väsyneenä kotiutuu peltomies,
lämpöisen sylin hälle, levittää kotilies.

Ja onnenrikko raukka, maailman murjoma,
myös helmaan kotilieden hän itkee tuskansa.

Ja kun se raskas tule, suu kansan koetus,
kun riehuu väkivalta ja horjuu oikeus.

Totuuden pylväät horjuu ja pyhyys tallataan,
pyhyyden puoltajatkin veriinsä kaadetaan.

Niin silloin kodin liesi tulillaan, lämmöllään
karaisee uuden polven vääryyttä häätämään.

Kädessä isäin tarmo ja rinnass' uskallus,
ja sortuu väkivalta ja voittaa oikeus.

Kulatinen kotiliesi, sinulle laulan ma,
säisäin mielen, hengen ja tarmon vartija!

Maan kalleuden kätkö, sa kehto valauden,
taivaisen tulen suojus, pyhäkkö rakkauden!

-Paavo Cajander-