tag:blogger.com,1999:blog-4574889959896754630.comments2007-09-05T22:48:53.270+03:00Fanniilohttp://www.blogger.com/profile/09277138305649716849Fanniilo.blogi@gmail.comBlogger1125tag:blogger.com,1999:blog-4574889959896754630.post-87462099401383508502007-09-05T22:48:00.000+03:002007-09-05T22:48:00.000+03:00Tervetuloa blogiini kommentoimaan;)<BR/><BR/>Suur-Suomi ry:n pj. Seppo Lehto<BR/><BR/>Suur-Suomi ry pj. S. Lehto: Mauno Koivisto, Paavo Väyrynen ja Ryssän edustajat valehtelevat Suur-Suomi ja Karjala takaisin asiassa 1992 vuotta koskien<BR/><BR/>Suur-Suomi r.y.<BR/>pj. Seppo Lehto<BR/>Penttilänkatu 12D15<BR/>33820 Tampere<BR/><BR/>e-mail: suursuomi(at)gmail.com<BR/>puh: 044-3380291<BR/><BR/>OIKAISU JULKISUUDESSA LIIKKUNEISIIN "SUUR-SUOMI"-väitteisiin kytkettynä Karjala takaisin tilanteeseen 1992 alkutalvesta<BR/><BR/>Lehdistötiedote 5.9.2007 Tampereella koskien vuoden 1992 Karjala takaisin Suomelle tilannetta<BR/><BR/>Suur-Suomi ry pj. S. Lehto: Mauno Koivisto, Paavo Väyrynen ja Ryssän edustajat mm. Andrei Fjodorov valehtelevat Suur-Suomi ja Karjala takaisin asiassa 1992 vuotta koskien<BR/><BR/>Suur-Suomi r.y. rekisteröitiin vasta 23.3.1993. Sitä ennen Suur-Suomi r.y. oli vireillä Suomi vapaaksi Venäjän miehityksestä ja Uusi Suomi nimillä, joista uusi suomi sanaan liittyi nimieste ja Suomi vapaaksi Venäjän miehityksestä ei yhdistysrekisteri suostunut rekisteröimään Ulkoministeriön vaatimuksesta. Suur-Suomi sensijaan kelpasi oikein hyvin UM:lle;)<BR/><BR/>Seppo Lehto jätti miehitettyjä alueita koskevan eri yksityishenkilöiden kanssa yhteistyössä kerätyn aluepalautusadressin silloiselle presidentti Mauno Koivistolle kevättalvella 1992 ja julkaisi aiheesta lehdistötiedotteen miehittäjä-Ryssän hallinnoimia suomalaisia tiedotusvälineitä myöden faxilla.<BR/><BR/>Faxin ja kirjeen saatekommentteineen aluepalautuksista saivat ko. yhdistyksen nimirekisteröinnin eri vaiheista niin eri tiedotusvälineet vaihe vaiheelta kuin miehittäjä-Ryssän lähetystö Juri "Komisssarov" Derjabinia myöden.<BR/>Asiasta uutisoivat myös Karjala-lehti kevättalvella 1992 ja Hervannan Sanomat jo syksyllä 1991. Asiaan liittyi myös ulkoministeri Paavo Väyrysen toikkarointi aluepalautusta jarrutellen eri lehtikirjoituksissa ja poliittisissa tilaisuuksissa joissa hän kilpaa lauloi demarien pertti paasion ja mauno koiviston kanssa sitä että "Suomi ei tarvitse lisäalueita, Meillä on jo tarpeeksi maata, Suomi ei voi esiintyä haaskalintuna Neuvostoliiton haaskalla" jne vastaavien ilmausten kera.<BR/><BR/>Suomi-Venäjä-sopimuksen alla helmikuussa 1992 Seppo Lehto järjesti mielenosoituksen Eduskuntatalon portailla yhteistyössä erilaisten aluepalautusjärjestöjen mm. Tarton rauha-liikkeen kanssa ( Paikalla mm. Martti Siirala, Erkki Sinkko, Tampereen Karjala Seuran ja Tampeeen Koivisto seuran jäseniä ).<BR/><BR/>Uutisoimassa ja seuraamassa paikalla oli mm. uuden Venäjän tiedotusvälineitä kuvaamassa aluepalautusvaatimuksiamme. Sanominen oli senverran laadukasta että mm. Pertti Paasio oli lentää naamalleen ko. eduskuntatalon portailla ohittaessaan mielenosoittajia aluepalautusvaatimusten kaikuessa ilmassa Seppo Lehdon ollessa äänessä.<BR/><BR/>Sympatiaa ei "pertti papa paasiolle" herunut edes muilta kansanedustajilta jotka vain naureskelivat avoimesti bussissa ja ulkopuolella änkyttäneen pertti paasion liki rähmälleen menon johdosta eduskuntatalon luona bussiin kiirehtimiskompurointia.<BR/><BR/>Ko. bussi oli viemässä heitä paikalla olleen kansanedustaja Vesa Laukkasen mukaan eduskunnan vuoden avajaisten jumalanpalvelukseen. Ajankohta oli muistaakseni 6 tai 7.2.1992.<BR/><BR/>Suur-Suomi r.y:n pj. Seppo Lehto<BR/><BR/>PS: ex-presidentti jäivät kiinni "ettei ole Karjalaa tarjottu" valheistaan kuin Jeesuksen opetuslapsi Pietari ennen kuin kukko kolmasti lauloi-tapaan 5.9.2007 HS:n ja http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1355&author=10 uutisten mukaan<BR/><BR/>Viitteet ja uutislähteet joihin viitataan:<BR/><BR/>05.09.2007<BR/>ProKarelia<BR/><BR/>FJODOROV VAHVISTI SEPPISEN PUHEET PALAUTUKSESTA<BR/><BR/>Valt. tohtori Jukka Seppinen kertoi 04.09.07 ilmestyneessä Karelia Klubi –lehden haastattelussa Neuvostoliiton Politbyroolta saamistaan Karjalan palauttamiseen liittyvistä viesteistä jo 1990. Viestin tuojana oli ollut Liettuan pääministeri Kazimiera Prunskiene.<BR/><BR/>Presidentti Mauno Koivisto ja silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen ovat tiukasti kieltäneet saaneensa tarjousta palautuksesta. Vastaus on tyypillinen politiikon keino vastata asian vierestä ja pelata sanoilla, kun tehdään epämiellyttävä kysymys. Korkealta taholta tullut viesti kyllä ymmärretään tarjoukseksi aloittaa neuvottelut asiasta.<BR/><BR/>Nämä kiellot asettuvat entistä oudompaan valoon, kun luetaan viime viikon keskiviikon 29.08.2007 venäläisestä Argumenti Nedeli (”Viikon Argumentit”) –lehdestä Andrei Fjodorovin kolumni. Fjodorov vahvistaa sen, että Karjalan ja Kuriilien (Japanin pohjoiset saaret) palautus on ollut harkittavana vastiketta vastaan. Samoin on ollut harkittavana aluepalautus Kiinalle<BR/>Fjodorvin kolumni käsittelee laajasti Venäjän ja Suomen välisiä historiallisia vaiheita ja suhteita. Niiden oikeellisuuteen historioitsijat voivat palata erikseen.<BR/><BR/>Presidentti Boris Jeltsinin ja hänen hallintonsa kaavailema Karjalan palautus liittyi kolumnin mukaan siihen, että Venäjä tarvitsi kipeästi pääomia taloutensa kohentamiseen. Tällöin katseet kohdistuivat Japaniin, Suomeen ja Kiinaan.<BR/><BR/>Palautuksesta (tai myynnistä) oli epävirallinen Suomen lappu, jossa oli kyllä ja ei –argumentit. Se sisälsi 15 mrd. dollarin kauppahinta-ajatuksen. Japanin Kuriilien osalta kauppahinta-ajatus oli 20-25 mrd. dollaria. Fjodorovin mukaan onneksi tämä suunnitelma jäi paperille.<BR/><BR/>Jostain on tietoa suunnitellusta kauppahinnasta tietoa Suomeen, koska Kainuun Sanomat kertoi Karjalan jälleenrakentamisen maksavan 64 mrd. markkaa eli noin 11 mrd. euroa. Kokoluokka on sama kuin Fjodorivin mainitsema summa.<BR/><BR/>Yhdeksi palautuksen plus-argumentiksi kolumnissa mainitaan, että voitaisiin tehdä teknologista ja teollista yhteistyötä. Venäläiset ovat siten Suomen valtionhallinnon edustajia paljon paremmin oivaltaneet palautettavan Karjalan arvon Suomelle ja maitten väliselle yhteistyölle<BR/><BR/>Lisäksi oli katsottu, että läntinen maailma pitäisi arvossa tätä Venäjän demokratian uutta näkökulmaa. On tarpeen muistaa, ettei Yhdysvallat ole koskaan hyväksynyt Molotov-Ribbentrop –sopimuksen mukaista etupiirijakoa ja rajanvetoa. Eivät sitä hyväksy myöskään Atlantin julistuksen periaatteet. Läntinen maailma varmasti arvostaisi suuresti Karjalan palautusta.<BR/><BR/>Kolumnissa mainitaan, että viime vuosien aikana Suomessa on syntynyt organisaatioita, kuten Pro Karelia ja Suur-Suomi, jotka avoimesti puhuvat Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, joka voisi olla yksi keino painostaa Venäjää. Feodorov ei Pro Karelian osalta osu arviossaan oikeaan, koska Pro Karelia ei koskan ole ottanu kantaa Natoon, vaikka on siihen liittyviä mielipiteitä tuonut esille.<BR/><BR/>Kenties Venäjällä ajateltiin, että Neuvostoliitto sai Suomelta kiristettyä valtavat sotakorvaukset, vaikka se itse aloitti sodan. Kun Suomi oli kerran maksanut, se voisi hyvinkin maksaa toisen (tai kolmannen) kerran saadakseen omat tuottavat alueet takaisin.<BR/><BR/>Sotakorvaukset olivat 216.5 milj. kultadollaria. Nykyisen Suomen rasitteena ne vastaavat noin 60 mrd. euroa eli vajaa 1.5 kertaa vuosibudjettimme. Kolumnissa mainittu 13.5 mrd. dollarin summa on sotakorvauksiin verrattuna pienempi, mutta se olisi koskenut ilmeisesti vain Karjalaa, joka on noin 25 000 km2 koko 45 000 km2 luovutetusta alueesta.<BR/><BR/>Puheet kauppahinnasta kuulostavat groteskilta pilalta. Jeltsin toi presidentti Martti Ahtisaarelle vahvasti esille, että hän Ahtisaaren kanssa tuomitsee Stalinin aggressiot. Kuitenkin Venäjä olisi halunnut näiden aggressioiden uhrilta uuden korvauksen ryöstösaaliin palauttamisesta. Sanoma on erittäin ristiriitainen ja kuvastanee Venäjän johdossa vallinnutta ahdinkoa.<BR/><BR/>YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan omistusoikeus on yksi ehdottomista ihmisoikeukista. Rajan siirto ei muuta omistusoikeutta. Pariisin rauhansopimuksessa siten vain raja siirtyi, omistusoikeus jäi ennalleen. Miksi suomalaiset ostaisivat omia alueitaan takaisin? Ne tulee palauttaa ja yleisen oikeustajun ja läntisen oikeusjärjestelmän mukaan ryöstösaaliin ottajan velvollisuus on maksaa korvaukset aiheutuneista menetyksistä ja tappioista.<BR/><BR/>Jeltsinin toiminta viestii, ettei ”punaverellä” ostettu maa taida venäläisille niin kovin pyhää ollakaan, kun vastapainona olisi riittävästi rahaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei Neuvostoliitto kyennyt puna-armeijan voimin saamaan kuin noin 1/3 koko pakkoluovutetusta alueesta. Se sitten otti kiristämällä ja uhkaamalla 2/3 alueesta. Neuvosto-armeijan sankaruutta ei siten tarvitse käsitellä lainkaan.<BR/><BR/>Osa Jeltsinin hallinnon aluepalautussuunnitelmista on jo toteutunut. Venäjä luovutti Kiinalle noin 350 km2 kiisteltyä aluetta. Ei ole tietoa siitä, mitkä olivat keskinäiset ehdot. Japanille kuuluvista Kuriilien saarista on käyty aktiivisia neuvotteluja jo pitemmän aikaa. Tällä hetkellä neuvottelut tuntuvat olevan pysähdyksissä Venäjän hallinnon taloudellisen menestyksen vuoksi.<BR/><BR/>Andrei Fjodorov toimii Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston johtajana. Hän on Argumenti Nedeli –lehden (ei Argumenti i Fakti –lehden, kuten HS:n painetussa versiossa 05.09.07 kerrotaan) kolumnistina.<BR/><BR/>Fjodorov on Suomessa ja karjalaisissa piireissä tuttu henkilö. Pro Karelian aikaisempi päätoimittaja Martti Valkonen kuvaa Fjodorovin puhetta liiton seminaarissa 02.04.04: ”Kärjekkäitä ääripään asenteita kuvannut Andrei Fjodorov on Vladimir Fjodorovin poika. Vladimir Fjodorov työskenteli vuosikymmenet Neuvostoliiton kommunistipuolueen kansainvälisellä osastolla Suomen toimistossa. Hänen tehtäviinsä kuului Suomen asioiden vahtiminen ja niihin puuttuminen. Fjodorov on kovan linjan kannattaja, joka ei ainakaan lausuntojensa eikä kirjoitustensa mukaan nähnyt mitään hyvää itsenäisessä Suomessa. Artikkeli<BR/><BR/>Fjodorivilla on täytynyt siten olla jo 2004 Karjalan Liiton seminaarissa hyvä käsitys siitä, että Venäjä on osoittanut aktiivisuutta Karjala-kysymykessä. On häntä mahtanut ihmetyttää ja huvittaa liiton ja valtion edustajien vankat kannanotot: ”Karjalan Liiton Karjalan kysymys -seminaarissa liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen ja seminaarin eräs alustaja, osastopäällikkö Harry Helenius ulkoministeriöstä, sanoivat molemmat, ettei Venäjä ole osoittanut kiinnostusta Karjalan kysymyksen avaamiseen”. (Valkonen 02.04.04). On vaikea tietää, miksi Fjodorv ei silloin oikaissut näitä vääriä käsityksiä.<BR/><BR/>Lisätiedot:<BR/>Veikko Saksi<BR/>---------------------------------------------<BR/><BR/>http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/43175.shtml<BR/><BR/>05.09.2007 - 11:28 (Luotu: 11:24)<BR/><BR/>Suomi olisi tehnyt hyvät kaupat, jos Venäjä olisi tarjonnut Karjalaa takaisin 1990-luvun alussa laskemallaan hinnalla. Talousmaantieteen lehtori Jorma Pietala Helsingin Kauppakorkeakoulusta arvioi, että 15 miljardin euron kauppahinta olisi ollut kohtuullinen. Nykyrahassa summa olisi noin 13,5 miljardia euroa. Pietalan mielestä laskelma on edullinen, jos sitä vertaa viljelysmaan ja metsän hintaan Suomessa.<BR/><BR/>- Se on hinta, joka siitä ehkä olisi kannattanut maksaa.<BR/><BR/>Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että rahapulassa ollut Venäjä laski vuonna 1992 hinnan muun muassa Karjalalle ja Kuriilien saarille.<BR/><BR/>Jorma Pietala arvioi, että luovutetun Karjalan hintaa kannattaisi arvioida juuri luonnonresurssien perusteella. Maakunnan infrastruktuuri on sen verran huonossa kunnossa, että sillä ei ole paljonkaan arvoa. Karjalaan liittyy myös paljon tunnearvoa, mutta sitä on hankala mitata rahassa.<BR/><BR/>Vertailukohtaa maailmalta ei ole. Pietalan mukaan missään päin maailmaa ei ole viime vuosikymmeninä tehty valtioiden välisiä maakauppoja, joilla olisi merkitystä maan valtioidentiteetille tai taloudelle.<BR/><BR/>Vaikka kauppasumma olisi edullinen, kustannukset Karjalan infrastruktuurin saattamiseksi Suomen tasolle olisivat valtavat siihen verrattuna.<BR/><BR/>- Kerroin laskettaisiin kymmenissä, Pietala arvioi.<BR/><BR/>Mari Kamaja<BR/><BR/>Alma Media<BR/><BR/>Helsinki<BR/><BR/>-----------------------------------<BR/><BR/>http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jeltsinin+Ven%C3%A4j%C3%A4+laski+salaa+hinnan+Karjalalle/1135230045805<BR/><BR/>Jeltsinin Venäjä laski salaa hinnan Karjalalle<BR/><BR/>Julkaistu: 5.9.2007 klo 1:21<BR/><BR/>Mika Parkkonen<BR/><BR/>Helsingin sanomat<BR/><BR/>Jeltsinin Venäjä laski salaa hinnan Karjalalle<BR/><BR/>Boris Jeltsin<BR/><BR/>Venäjä laski Boris Jeltsinin presidenttikaudella hinnan Suomelta anastamalleen siivulle Karjalaa.<BR/><BR/>Hinta laskettiin myös Kuriilien saarille. Laskelmat tehtiin aivan vuoden 1992 alussa. Niistä kertoi Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston johtaja Andrei Fjodorov Argumenti Nedeli -lehden kolumnissa viime tiistaina.<BR/><BR/>Talousasiantuntijat pitivät mahdollisena saada Suomelta Karjalasta jopa 15 miljardia dollaria, mitä pidettiin erittäin korkeana hintana. Nykyrahassa summa vastaa vajaata 13,5 miljardia euroa, mikä olisi vajaa kolmannes Suomen ensi vuoden budjetista.<BR/><BR/>Kuriilien hinta kohosi vieläkin korkeammalle, 20–25 miljardiin dollariin.<BR/><BR/>Laskelmat tehtiin aikana, jolloin Venäjän poliittinen ja taloudellinen kriisi velloi pahimmillaan. Neuvostoliitto oli hajonnut edellisenä vuonna ja jättänyt Venäjän syvään hajaannuksen tilaan.<BR/><BR/>Fjodorov itse toimi kommunistivallan lopulla varaulkoministerinä ja lyhyen aikaa jopa Neuvostoliiton pääministerinä. Vuodesta 1991 alkaen hän työskenteli varapresidentti Aleksandr Rutskoin ulkopoliittisena neuvonantajana.<BR/><BR/>Kolumnissaan Fjodorov kuvaa Venäjän talouden tilaa ja sisäisten ongelmien määrää katastrofaaliseksi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.<BR/><BR/>"Nimenomaan silloin hallituksen sisällä ja Venäjän presidentti B. Jeltsinin lähipiirissä alkoi salainen sisäinen keskustelu. Puheet etenivät siten, kuinka voisi äärimmäisessä tapauksessa käyttää 'territoriaalista resurssia' Venäjän budjetin täydentämiseksi. Puhuttiin Japanista, Suomesta ja Kiinasta", Fjodorov kirjoittaa.<BR/><BR/>Mahdollisuuksia punnittaessa hallituksen sisäpiirissä muodostettiin epävirallinen lista Venäjän osien myymisen puoltavista ja sitä vastaan puhuvista seikoista. Myymisen puolesta puhui muun muassa se, että siten niiden alueella voisi alkaa uusi teknologian ja teollistumisen aikakausi.<BR/><BR/>Asiantuntijat katsoivat myös, että Venäjän haltuunsa ottamien alueiden myyminen toimisi maailmalle osoituksena "uudesta demokraattisesta Venäjästä".<BR/><BR/>Kaikki nämä suunnitelmat jäivät kuitenkin paperille. Hajoamistilassa olleen maan johto päätteli, että Venäjän osien myyminen länsimaille olisi liian vaarallinen kokeilu.<BR/><BR/>"Täytyy muistaa se, että niinä vuosina oli syntynyt sellaisia organisaatioita, tyyppiä 'ProKarelia' tai 'Suur-Suomi', jotka avoimesti puhuvat siitä, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on keino painostaa Venäjää", Fjodorov tiivistää.<BR/><BR/>Fjodorovin kirjoitus asettaa Suomessa viime viikot velloneen Karjala-keskustelun uuteen valoon. Se käynnistyi, kun Kainuun Sanomat uutisoi Suomen poliittisen johdon saaneen viestejä Venäjän presidentin hallinnolta vuoden 1991 lopulla, ja toisen kerran tammikuun lopussa 1992.<BR/>Presidentti Mauno Koivisto kertoi Helsingin Sanomissa puolitoista viikkoa sitten, ettei Venäjä tarjonnut Karjalaa takaisin hänen presidenttikaudellaan. Suomessa ei myöskään laskettu Karjalalle sopivaa kauppahintaa.<BR/>-----------Suur-Suomi r.y.http://www.blogger.com/profile/04645072011586658717noreply@blogger.com